Minimalist Dialogue: Daniel Koissi
Minimalist Dialogues -sarjassa kutsumme yhteisömme jäseniä jakamaan, miten minimalismi näkyy heidän elämässään — valinnoissa, ympäristössä ja pukeutumisessa.
Esittelyssä: Daniel Koissi
Daniel opiskelee IT-tradenomiksi, tekee musiikkia, rakastaa lautapelejä ja käyttää mielellään aikaa elämän pohtimiseen.
•
Hei Daniel! Onpa kiva saada sinut mukaan meidän juttusarjaan. Mitä minimalismi merkitsee sinulle arjessa?
En juurikaan tee heräteostoksia tai muutenkaan osta uusia tavaroita usein. Suurin osa omistamistani tavaroista on kierrätettyjä, aktiivisesti käytössä ja estetiikaltaan melko pelkistettyjä.
Yritän muutenkin elää hidasta elämää. Tykkään ottaa aikani asioissa ja vältellä sellaista suorituskulttuurin ajattelua, jota tuntuu olevan nykyään kaikkialla. Minulle minimalismissa ei ehkä ole niinkään kyse siitä, että omistaisi mahdollisimman vähän, vaan siitä, että miettii tarkemmin, mitä omaan elämäänsä oikeasti tarvitsee.
Miten vaatekaappisi heijastaa arvojasi?
Suurin osa vaatteistani on vanhoja, saatuja tai kirpputoreilta löydettyjä. Pukeutumisen suhteen olen myös melko johdonmukainen – päälläni on mustaa kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa. Pukeudun vähän kuin joku piirroshahmo. Kun löytää jotain, mikä tuntuu omalta, niin miksi sitä pitäisi jatkuvasti muuttaa?
Pidän vaatteista, jotka kulkevat mukana pitkään sen sijaan, että niitä korvattaisiin jatkuvasti uusilla. Ajan myötä vaatteisiin kertyy oma historiansa, ja juuri se tekee niistä entistä henkilökohtaisempia.
Mikä on merkityksellisin vaate vaatekaapissasi, ja miksi?
Varmaan musta huppari, jonka ostin yli 15 vuotta sitten. Siinä on täydellinen leikkaus ja istuvuus, joka toimii ainakin omalla päälläni. Se on vanhin itse ostamani vaate, paria takkia lukuun ottamatta.
Tykkään myös siitä, miten huppari on ajan myötä kulunut. Hihansuut ovat alkaneet hapsottaa, ja mielestäni se tekee siitä vain paremman. Hupparin selässä on lisäksi suuri sotaa kritisoiva kuvitus, mikä antaa sille merkityksen pelkkää vaatetta enemmän.
Aion käyttää hupparia niin pitkään kuin mahdollista. Ehkä se kertoo aika paljon siitä, mikä tekee vaatteesta minulle merkityksellisen.